Ponssen perustaja Einari Vidgren tarinoi elämästään syntymäkotipaikallaan Rauhalan tilalla Vieremän Niemisillä. Dokumentti on kuvattu kesällä 2005. | Einari Vidgren's, founder of Ponsse Plc, tells his life story in 2005. Only in Finnish language with a strong Savo dialect.
Ida ja Jooseppi Vidgrenillä oli seitsemän lasta. Einari oli lapsista toiseksi nuorin, Esa oli nuorin. Einarin isä pienviljelijä Jooseppi harjoitti maataloutta ja teki sen rinnalla savottatöitä ja kulki myös markkinoilla tehden hevoskauppaa. Einarin kotona kävi monenlaista ja -väristä hevosta ja siitä lähti Einarin kiinnostus hevosia kohtaan. Einari aloitti supistetun kansakoulun 6-vuotiaana. Einari muistaa ettei hänen koulunkäyntinsä alkanut hedelmällisesti. Ensimmäisen todistus oli ollut sen verran huono, että se oli pitänyt lukea esimerkkinä ääneen muille. Einari muisteli ettei tuolloin vielä ymmärtänyt numeroista mitään, mutta arveli matkan varrella oppineensa jo tuntemaan numerot. Niemisen kansakoulusta Einari on joskus lausahtanut: "Tutuks tul meejän koolu, varsinkin sen nurkat." Koulunkäyntiin laiskansutjakaksi suhtautuneelta Einarilta unohtui usein reppu kotiin ja isosisko Elvi teki veljensäkin kotiläksyt.
Perhe muutti viereiselle Mäkelän tilalle vuonna 1960 Einarin ollessa seitsenvuotias. Mäkelässä tehtiin kovasti töitä eivätkä lapsetkaan saaneet olla jouten. ”Niillähän sitä pärjee tänäkin päivänä”, toteaa Einari muistellessaan vanhemmiltaan saamiaan elämänohjeita työnteosta, ahkeruudesta ja rehellisyydestä. Kodin ilmapiiri vahvisti Einarin synnynnäistä uskoa olla hyvä kaikessa mihin hän ryhtyi. Periksi antaminen oli mahdoton ajatus siinä kuin myös toiseksi jääminen. Koulun urheilukilpailuissa piti pärjätä muita paremmin ja myöhemmin metsäsavotoilla piti töitä tehdä ja hevosella ajaa puita enemmän kuin muut. Vuosien mittaan Einari mietti koko ajan keinoja miten tehdä työt paremmin ja nopeammin. Puunajossa siirryttiin 1960-luvun alussa traktoreihin. Einari osti ensimmäisen Valmetinsa vuonna 1961. Tuon ajan maataloustraktorit eivät kestäneet metsätöissä, joten Einari päätti tehdä itselleen metsäkoneen, jota ei tarvitse olla koko ajan korjaamassa. Se rakenneltiin pyöräkuormaajan osista Einarin siskon miehen pajassa vuonna 1968. ”Kyselivät, että mikä siitä tulloo, niin minä sanoin että mualiman paras metsätraktori”, muistelee Einari ensimmäisen protokoneen syntyä. Nimensä kone sai kirkonkylällä vapaana kuljeskelleen sekarotuisen jäniskoiran mukaan. Kyläläisten mielestä Einarin ensimmäinen metsäkone oli yhtä ruma kuin se Ponsse-koira. Einari perusti Ponsse-metsäkonetehtaan vuonna 1970. Vieremän kunta rakennutti teollisuushallin kivenheiton päähän kyläpajasta.
Einari ei osannut kieliä, mutta piti vahvuutenaan hyvää laskupäätään. Kielimuuri ei häntä haitannut bisneksen teossa. ”Se on jotennii rikkaus, kun männöö mualimalle semmonen ukko, joka on ihan niin kun pöljä eikä ossoo kieliä. Sitten kun ruvetaan kaapantekkoon, niin kyllä ne sitten arvostaa.” Einari ei kärsinyt kielitaidottomuudestaan, koska tulkkeja löytyi aina.
1980-lopun kasinotalouden aikana vuonna 1988 Einari möi Ponssen enemmistön SKOP-konsernin Interpolatorille metsäkoneryhmä Norcarin osaksi. Einari muistelee ajatelleensa tuolloin, että nyt elämä repeää ja hän elää kuin Roope Ankka. Puoli vuotta hän sanoo olleensa ”suunnilleen tyytyväinen”, mutta alkoi sitten miettiä mitä hän tekisi isona. ”Yrittäjäksi kun syntyy, niin sitä myös kuolee”. Norcarilla alkoi mennä huonosti ja lopulta emoyhtiö ajautui konkurssiin. Einari päätti pelastaa Ponssen ja osti sijoittajaryhmän kanssa koko yhtiön osakekannan takaisin helmikuulla 1993. Siitä alkoi myös Ponssen nousu maailmanmaineeseen.
”Kyllä ne kirjoittivat, että se Einari on ihan hullu”, muistelee Einari aikaa jolloin uudet johtajat eivät Einarin sanoin ”pysyneet ruodussa” ja johtajia jouduttiin vaihtamaan lokakuulla 2001. Samassa ovenavauksessa lähtivät toimitusjohtaja Tommi Lindbom, talousjohtaja Marko Karppinen ja vientijohtaja Mikko Tahkola. Syynä olivat yhtiön kehittämiseen liittyvät näkemyserot. Einarin tavoitteena oli olla maailman kannattavin metsäkonetehdas. Hän halusi mieluummin kannattavuutta kuin liikevaihdon kasvua. Kiina-ilmiöön Einari otti vuonna 2005 kantaa toteamalla metsäkonetehtaan pysyvän Vieremällä, koska korkean teknologian metsäkoneissa komponentit ovat kalliita, eikä työn osuus ole niin ratkaiseva.
”Ei kaikessa voi onnistua”, tunnusti Einari toimittajan kysymykseen menestyksensä hinnasta.
Teollisuusneuvos Einari Vidgren menehtyi 67-vuotiaana äkilliseen sairauskohtaukseen työmatkallaan Seinäjoella 26.10.2010. Einari Vidgren on haudattu Einarin päivänä 17.11.2010 Vieremän seurakunnan hautausmaalle sukuhautaan. Hautakiven Einari oli ehtinyt ostaa itselleen maakuntamatkallaan. Hautakiveen on kaiverrettu kullattuna ensimmäisen metsäkoneen siluetti.
suunnittelu ja ohjaus: Sinikka Hein
editoitu dokumentista "Hyvä tehdas" (2005)
editointi ja sukuhaudan kuva: Tapio Lehtinen
@tapio_l
email: tapio_l@outlook.com