Varsinkin 1990-luvun puolivälissä Einari sai kerrata monille Ponssen poismyymistään ja takaisinostamistaan. Hän puhui suorin sanoin, arvosteli välillä [Norcarilla] valtaa pitäneitä isäntiä ja kun televisio antoi Einarille ruutuaikaa, ei hän yrittänyt olla mitään muuta kuin oli. Katsojat saivat naureskella mukaville lohnauksille. Einari käytti murretta häpeilemättä ja alleviivasi Ponssen yhteisöllisyyttä. Eräässä haastattelussa hän liikuttui kyyneliin, kun haastattelun väliin näytettiin Ponssen työntekijöiden Einarista sanomia lausuntoja. 'Tottuuven puhuminen on vaikeeta', sanoi Einari ja kuivasi silmiään." Edellinen teksti on lainaus Antti Heikkisen kirjasta "Einari", WSOY 2020. Antti Heikkisellä oli käytössään tallenne MTV Uutisten tuottamasta haastatteluohjelmasta "Suunvuoro" vuodelta 1996. Tällä videolla nähdään otteita tuosta ohjelmasta. MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen ei valitettavasti voinut antaa lupaa koko haastattelun näyttämiseen kanavallani.
HISTORIAA
1960-luvun lopulla Einari Vidgrenin urakointiliikkeellä oli jo kahdeksan metsätraktoria. Tuon ajan koneet olivat huonoja kestämään. Einari alkoi miettiä olisiko mahdollista tehdä itse sellainen metsäkone, joka kestäisi edes yhden talven hajoamatta. Ensimmäinen Einarin kehittämä metsäkone rakennettiin Valmet 865 Terran alustalle Einarin kotikylän sepän Olavi Kaikkosen pajalla 1966–1967. Kone sai lisänimen ”Mehu-Maija”, koska kopin katolle asennettu Joutsassa valmistettu kuormaaja valutti öljyä kuskin niskaan. Jatketulle ”linkkuvalmetin” rungolle tehty kone ei kuitenkaan kestänyt metsätöissä.
Einari urakoi 1960-luvun lopulla Pika-50 -monitoimikoneella, joka oli tehty Valmetin 880S runkojuontokoneen päälle. Kone ei täyttänyt Einarin odotuksia. Einarilla oli tuohon aikaan Valmetin koneita koeajossa ja Tampereen Valmetin tehtaalla käydessään hän näki kaksi Valmetin tekemää protomallia pyöräkuormaajista, jotka eivät olleet päässeet sarjatuotantoon. Einari vaihtoi Pika-50:n noihin konepyöräkuormaajiin ja sai ajatuksen tehdä Vieremällä noiden koneiden pohjalle oma ajokone.
Ensimmäinen uuden ajan kantava metsätraktori tehtiin Einarin siskon miehen, Kauko Väisäsen pajalla 1968–1969. Kuormaakantavan metsätraktorin suunnittelun pohjana oli korjata muissa koneissa havaitut puutteet, lisätä kuormankantokykyä ja tehostaa voimansiirtoa. Rakenne, akselistot ja planeettapyörästöt otettiin pyöräkuormaajasta. Runkoon asennettiin kuusisylinterinen moottori ja katolle Wärtsilän neljän tonnin kuormaaja. Kylällä kierteli siihen aikaan sekarotuinen, pitkärunkoinen, harmaa ja rumannäköinen koira. Se oli nimeltään Ponsse. Koira oli hyvä ajamaan jänistä. Kyläläiset kävivät uteliaina pajalla katsomassa työn edistymistä ja tuumivat: ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo.” ”Siitä tulloo Ponsse”, naurahti Einari. Prototyyppi sai myöhemmin nimen Ponsse Dino. Nimen jälkimmäinen osa tuli pyöräkuormaajan tyypistä ”Dinosaurus”.
Suurilla pyörillä varustettu kone päätyi Einarin urakointiliikkeen käyttöön Tehdaspuun työmaille. Muutaman kuukauden päästä selvisi että kone oli ajanut työmaan koneista eniten puuta ja tarvinnut vähiten remonttia. Tehdaspuun työnjohto kannustikin Einaria tekemään lisää metsäkoneita.
Einari perusti Ponsse Oy:n vuonna 1970. Sarjatuotantomallista alettiin käyttää nimeä Ponsse PAZ. Koneen tyyppinimi tuli suurimpien komponenttien valmistajien alkukirjaimista, jotka olivat Perkins (moottori), Allison (vaihteisto) ja ZF (akselisto). Vieremän kunta rakensi tuotantohallin, mutta Kehitysaluerahasto ei uskonut Ponssen metsäkoneeseen. Einari joutui rakentamaan koneita urakointiliikkeensä tulorahoituksella. Ensimmäistä Ponsse PAZia tehtiin yhdeksän kuukautta. Kone myytiin jo ennen valmistumistaan karttulalaiselle Eero Vainikaiselle. Vainikaisten päätös koneen hankinnasta varmistui heidän päästyä seuraamaan Vieremän Nissilän savotalle Ponsse Dinon työskentelyä. Vaikka lunta oli lähes puolitoista metriä ja Dinon kantamat kuormat isoja, kone kulki ja kesti. Työnäytöksen yhteydessä tehtiin Ponssen ensimmäiset konekaupat 120 000 markalla. Useilla asiakkaalta pyydetyillä ennakkomaksuilla pystyttiin maksamaan ulkomailta tilatut komponentit. Kun kone oli valmis vuonna 1971, huomattiin, että se olikin jo maksettu.
Joulukuussa 1988 Einari möi Ponssen enemmistön SKOP-konsernin Interpolatorille metsäkoneryhmä Norcarin osaksi. Pian osoittautui ettei se ollut Ponsselle hyvä ratkaisu. Yhtiö ei lama-aikana pärjännyt uudessa omistuksessa. Norcarin hallitus päätti 9.7.1992 hakea emoyhtiön konkurssiin. SKOP osti Norcarilta Ponssen ja sen tytäryhtiön Kajaani Automatiikan saataviensa turvaamiseksi. 4.2.1993 Einari Vidgrenin vetämä sijoittajaryhmä (Einari Vidgren, Esa Vidgren, Harri Suutari, Eero Suutari, Curt Lindbom, OKO Venture Capital Oy ja Start Fund of Kera Oy) osti Ponssen takaisin.
haastatteluohjelma "Suunvuoro"
ensiesitys: 24.3.1996
tuotanto: MTV Uutiset, 1996
toimittaja: Pekka Hyvärinen
leikkaus & editointi: Tapio Lehtinen
@tapio_l
email: tapio_l@outlook.com